Kilometriväliajat hiihdossa eivät kerro lenkistä mitään

Jossain kotiladullasi, vaikkapa Paloheinän valaistulla ladulla, on kohta, jossa kello piippaa aina. Se ei ole mäen harja, ei stadion eikä paikka, jossa itse haluaisit tarkistaa vauhtisi. Se on vain kohta lunta, tasan 1,00 kilometriä GPS-jälkeä edellisestä kohdasta. Piippaus on kilometrin automaattikierros, ja se sopii huonosti lajiin, jota harrastat.

Kilometri on maantien mitta

Kilometriväliajat tulevat maantiejuoksusta, ja siellä ne toimivat hyvin. Tie on pitkä ja enimmäkseen tasainen. Rasitus pysyy suunnilleen samana, joten yhtä pitkiä pätkiä voi verrata, ja 4:52 ja sen perään 4:47 kertovat jotain totta.

Hoidettu latu ei ole kumpaakaan. Se on suljettu lenkki, jolla on profiili: nousuja, joissa jokainen metri maksaa paljon, ja laskuja, joissa kukaan ei tee töitä. Jaa lenkki kilometrin paloihin, ja jokainen pala saa oman sekoituksensa ylämäkeä, alamäkeä ja tasaista. Nousupainotteinen pala on aina hidas. Laskupainotteinen pala on aina nopea. Kumpikaan luku ei kerro, miten hiihdit. Ne kertovat, mihin piippaus sattui osumaan.

Piippaukseen ei voi aina edes luottaa. Joissakin Garmin-kelloissa hiihdon automaattikierros on tullut 1,6 kilometrin välein kilometrin sijaan. Garminin edustaja kirjoitti yhtiön omalla foorumilla, että kyseessä oli tunnettu vika. Automaattikierros jäi yhteen maileen, kun käyttäjä vaihtoi metrijärjestelmään. Yli seitsemän vuotta sitten hiihtäjä kysyi samalla foorumilla, miksi Garmin Connectissa on segmentit juoksuun mutta ei hiihtoon. Kilometriajattelu on peritty juoksusta, ei suunniteltu suksille.

Lenkki ei ole tasaluku

Syvempi ongelma on, että lenkkisi ei ole tasaluku, eikä siitä koskaan tule sellaista. Valaistu latu voi olla 3,63 km. Saman parkkipaikan pidemmät vaihtoehdot voivat olla 5,42, 7,43 ja 11,34 km. Latukone seuraa maastoa, ei laskutoimitusta.

Siksi kilometriruudukko ja lenkkiruudukko liukuvat toistensa ohi joka kierroksella. Piippaus osuu joka kierroksella uuteen kohtaan, joten et voi edes opetella, missä se tulee, ja lukea lukuja sen mukaan. Ainoa matka, jonka toistat täsmälleen, koko lenkki stadionilta stadionille, on juuri se, josta kello ei koskaan ota aikaa.

Kolme lenkkiä, yksi keskiarvo

Pahemmaksi menee, kun harjoittelet niin kuin useimmat valaistulla ladulla oikeasti harjoittelevat. Tavallinen tiistain harjoitus voi olla 3,63 kahdesti alkulämmittelynä, sitten kaksi kovaa kierrosta 5,42:lla ja lopuksi 3,63 kerran rauhassa. Viisi kierrosta, kolme yhdellä lenkillä ja kaksi toisella, ja jokainen niistä on oma tietonsa.

Kilometriväliajoissa koko rakenne katoaa. Saat yhden pitkän suorituksen ja yhden keskivauhdin, joka kattaa lämmittelyn, vedot ja loppuverryttelyn. Kysymykseen, joka oikeasti kiinnostaa, eli oliko toinen 5,42 nopeampi kuin ensimmäinen, pääset käsiksi vain selaamalla karttaa ja laskemalla puhelimella kylmin sormin parkkipaikalla.

Kierrosnappi ratkaisee tämän teoriassa. Käytännössä se tarkoittaa painallusta rukkasella stadionilla joka ikisellä kierroksella, raskaimpina päivinä ja pimeässä. Unohdat yhden painalluksen, ja koko harjoituksen kierrokset ovat yhden pielessä.

Mitä voit tehdä nykyisellä kellolla

Jos hiihdät nyt pelkällä kellolla, muutama asetus vähentää sotkua:

• Kytke kilometrin automaattikierros pois hiihtoprofiilista, jotta piippaukset eivät pilko lenkkiä satunnaisiin paloihin.
• Paina kierrosnappia aina samassa kohdassa, esimerkiksi stadionin ensimmäisen valotolpan kohdalla, jotta jokainen kierros alkaa samasta paikasta.
• Kirjoita harjoituksen otsikkoon lenkkien järjestys, esimerkiksi 3,63 kahdesti, 5,42 kahdesti ja 3,63 kerran, jotta tiedät myöhemmin, mikä kierros oli mikin.

Automaattikierroksen voi myös asettaa lenkin pituuteen, esimerkiksi 3,63 kilometriin. Se toimii vain, jos hiihdät koko illan samaa lenkkiä. GPS-matka vaihtelee yleensä hieman kierroksesta toiseen, joten sekin piippaa ennen pitkää sivussa stadionista.

Anna ladun määrätä väliajat

Mikä mittayksikön pitäisi sitten olla? Itse lenkki. Kun lenkki on yksikkö, latu määrää, missä aika jaetaan. Kierros alkaa ja päättyy stadionille, koska lenkki alkaa ja päättyy siihen, ei siksi, että laskuri ylitti tasaluvun.

Oikein tehtynä se näyttää tältä:

• Anna jokaiselle hiihdetylle kierrokselle oma aika, automaattisesti ja ilman napin painalluksia.
• Pidä saman harjoituksen eri lenkit erillään, jotta kolme kierrosta 3,63:lla ja kaksi 5,42:lla ovat viisi kierrosta kahdella pituudella eivätkä yksi keskiarvo.
• Aseta saman lenkin kierrosajat rinnakkain harjoituksesta toiseen, jotta 11:42, 11:31 ja 11:18 muodostavat historian, jota voit oikeasti lukea.

Kun latu määrää kierrokset, kaikki sen jälkeen paranee. Ennätys 5,42:lla tarkoittaa jotain, koska jokainen yritys kulki samojen mäkien yli samassa järjestyksessä. Hiipuvan viimeisen kierroksen näet heti, kun se tapahtuu. Kaksi aikaa samalla lenkillä voivat silti erota lumen takia, ja siitä kerromme jutussa näin keli muuttaa aikojasi. Harjoituspäiväkirjasi alkaa puhua samaa kieltä kuin sinä ladulla: kierroksia tutulla lenkillä, ei kilometrejä keskeltä ei mitään.

Skibuddy on rakennettu tämän ongelman ympärille. Skibuddy asettaa kierrosportin siihen, missä painat Aloita, ja sulkee kierroksen aina, kun ohitat portin uudelleen samaan suuntaan. Tiistain harjoituksesta, jossa hiihdät 3,63, 3,63, 5,42, 5,42 ja 3,63, Skibuddy tekee viisi kierrosta kahdella pituudella. Skibuddy vertaa jokaista kierrosta edelliseen, parhaaseen ja keskiarvoosi ja kertoo ajan ääneen, kun ohitat stadionin.

Kilometri teki tehtävänsä maantiellä. Suksilla lasketaan kierroksia.